02/10/2026
Pattijoella, josta olen lähtöisin on paikka jota käyn joka kerta katsomassa, kun vierailen niillä nurkin. Olen melko varma, että niin tekevät lähes kaikki Pattijoelta pois muuttaneet. Se on paikka, jonne lapsena pyöräiltiin joka kevät luokan kanssa aamu neljän huiteilla lintuja bongaamaan. En ikinä unohda kevätaamun värejä meren rannalla, enkä sitä tunnetta, kun retken päätteeksi pyöräilin kotiin, niin toiset koululaiset pyöräilivät vastaan. He olivat vasta aloittamassa koulupäiväänsä. Kesäisin usein kävimme pesemässä mattoja siellä. Mäntysuovan tuoksu sekoittui tervan ja meren tuoksuun. Isä iloitsi ahkeruudestamme ja palkitsi pyykkipäivän runsailla eväillä. Pulahdus mereen ja evästauko rantakivillä, pelkkää onnea! Talvella pakkasimme kaakaota termariin ja lähdimme hiihtämään jäälle. Nuoruudessa vietimme lukuisia iltoja sen rantakivillä jutellen ja vähintäänkin kävimme kiertämässä illan aikana sen lenkin. Hyvin usein maalatessani se paikka tulee mun mieleen. En maalaa siitä kuvantarkkoja kuvia, m***a sen tunnelmaa maalaan. Mikonkari🩷
