Elisa maria interior design NY

Koti
Suomi
Espoo
Elisa maria interior design NY

Olen biofiilinen sisustussuunnittelija,
kokenut visualisti ja pian myös kirjailija. Hauska tutustua!

Kansainvälisenä suunnittelijana haluan yhdistää skandinaavisen toimivuuden ja globaalin kauneuden luoden asiakkailleni kodikkaita ja harmonisia kokonaisuuksia biofiiliseen suunnitteluun pohjautuen. Kokeneena visualistina osaan luoda stailauksia, jotka houkuttelevat ja ihastuttavat. Niiden avulla asunnot, tuotteet tai tapahtumat saavat lisäarvoa ja herättävät ihmisten huomion. Ota yhteyttä, niin ju

tellaan lisää siitä, minkälaisen projektin voisimme toteuttaa yhdessä. As an international designer, I want to combine Scandinavian functionality with global beauty, creating cosy and harmonious combinations with biophilic design at the core. Being a skilled visual merchandiser, I have the ability to entice and delight. When styling properties, products or events, I create additional value and attract people’s attention. Get in touch and we can talk more about what kind of project we could take on together.

23/08/2026

Mä käytän nykyään lukulaseja.

Ja vaikka ikänäkö ei varsinaisesti ollut mikään odotettu elämänvaihe, lasit on saanut mut huomaamaan yhden asian uudella tavalla:

Kuinka suuren osan päivästä me katsotaan lähelle.

Tietokoneen näyttöä. Puhelinta. Tekstiä.
Pieniä yksityiskohtia tai seuraavaa tehtävää.

Työpäivän jälkeen huomio voi jäädä samalla tavalla vähän kapeaksi. Vaikka kone menee kiinni, mieli jatkaa helposti päivän asioiden käsittelyä.

Silloin ikkunanäkymä voi tarjota pienen siirtymän.

Katse saa liikkua kauemmaksi. Se voi seurata puiden liikettä, sadepisaroita tai pilviä ilman, että mitään tarvitsee saada aikaan.

Ulos katsominen ei tietenkään ratkaise kaikkea eikä korvaa oikeaa lepoa. M***a se voi olla pieni tapa kertoa itselle, että työpäivä on ohi.

Tänään on ollut niin harmaata ja sateista. Silti ikkunan takana tapahtuu koko ajan jotain katsomisen arvoista.

Sateen katselu on mun mieleetä ihanaa ja mä nautin myös muuttolinnuista.

Mitä sun ikkunasta on näkyny tänään? 🌿

21/08/2026

Haaveillaan hetki...

Perjantai on siihen täydellinen päivä.

Työviikko on ohi ja ainakin mun aivot kaipaa jotain kepeää ja innostavaa.

Joten, jos joku sanoisi sulle nyt:
“Saat valita kotiisi kolme asiaa. Mitä haluat?”

Mä tiedän heti omani.

🤎 Lisää persoonallisuutta

Niinkuin se kalataulu. Se on itse asiassa täydellinen esimerkki, koska siihen tiivistyy m***a asiaa.

Se ei ollut mikään ketjutuote, vaan sillä on historia. Siinä on jo ajan patinaa, merkityksellisyyttä mulle ja siitä tulee sellainen tunne, että se on löytänyt tiensä just mun kotiin.

🌿 Lisää luontoa

Haluun, että luonto ei oo vain näkymä olkkarin ikkunasta vaan tuntuu kodissa.

Varmaan just siksi mua nyt niin viehättää se 70-luvun sisustus: puu, maanläheiset värit, luonnonmateriaalit, kerroksellisuus ja vähän sellainen epätäydellinen, eletty tunnelma.

☁️ Lisää pehmeyttä

Oon sanonut (varmaan useammankin kerran), että mun koti tuntuu tällä hetkellä liian kliiniseltä ja kaipaan siihen pehmeyttä, väriä ja tekstuuria.

Pöytäliina, terrakottaruukut, tekstiilit, kukat, lämmin valo — asioita, jotka tekee kodista vähemmän “valmiin pinnan” ja enemmän paikan, jossa haluun olla.

Entä sä?

Jos saisit haaveilla täysin vapaasti, mitä sä kaipaisit sun kotiin?

Eurojackpotissa on tänään jaossa 31 miljoonaa, joten sen verran voi olla sun budjetti. 🤭🤭

Ja jos se lottovoitto ei tällä kertaa osu kohdalle, onneksi on olemassa myös sisustussuunnittelija. 😘

Kerro kommenteissa. ↓

📸: Pinterest

18/08/2026

En ostanu tätä taulua siksi, että se sopii mun keittiöön.
Se ei nimittäin sovi.

Ostin sen, koska mä rakastuin siihen.
Ja nyt etsin sille sit keittiötä. 🤭🤭

Kun näin tän taulun roikkumassa vanhan viljasiilon seinällä, kesäkirppiksellä keskellä ei mitään, tiesin heti, että se lähtee mun mukaan.

Pastelliliiduilla maalatut kalat.
Sardiineja? Silakoita? Jotain näiden välimaastosta?

En ees tiedä. M***a jokin siinä puhutteli heti.

Ehkä värit.
Ehkä vähän hassu aihe.
Ehkä se, että se näytti juuri siltä kuin olisi aina kuulunut siihen vanhaan, vähän rosoiseen seinään.

Ja tietenkin tinkasin.
Koska kirppislöytöön kuuluu tinkiminen. 😉 Vai mitä?

Niinpä kalataulu lähti mukaan.

Ja nyt oon siinä tilanteessa, että mulla on taulu, jolle ei oikeastaan oo vielä paikkaa.

Paitsi että mulla on visio.

Oon pyöritellyt mielessäni erilaisia keittiöitä ja miettinyt, millaisessa ympäristössä tämä ihanuus pääsisi oikeuksiinsa.

Joten tänään leikitään vähän sisustusleikkiä.

Mihin keittiöön nää kalat kuuluu? 🐟

Moderniin tammikeittiöön?
Värikkääseen ja vähän boheemiin?
Vaaleeseen skandikeittiöön?
Vai johonkin ihan yllättävään?

Swipe ja kerro, mikä näistä on sun suosikki.

Ja hei — kommentteihin kuvat sun kesän parhaista kirppislöydöistä? 🌿

Kuvat: Pinterest
Kalataulu: mun ikioma

16/08/2026

Sunnuntaina moni alkaa jo pohtia tulevan viikon työasioita.

Mitä kalenterissa on?
Mitä kaikkea pitäisi saada aikaan?
Miten maanantaista selvitään?

Ja huomaamatta mieli on jo siirtynyt tulevaan työviikkoon.

Ootko sä yksi näistä tyypeistä? 🤓

Ennen uutta viikkoa keho kuitenkin tarvii jotain ihan muuta...

Tilaa palautua.

Koska hyvä työviikko ei oikeestaan ala maanantaiaamuna. Se alkaa siitä, miten hyvin ehdit palautua edellisestä.

Siksi tän sunnuntain aihe on hermoston palautuminen työviikon jälkeen – ja ennen kaikkea se, miten me voidaan auttaa omaa kehoa palautumaan myös silloin, kun arki on täynnä tekemistä. 🌿

Joskus perjantaina läppäri menee kiinni, m***a pää ei.

Työasiat pyörii mielessä.
Keho on väsynyt, m***a olo ei silti tunnu levolliselta. Viikonloppu alkaa sohvalla, m***a kierrokset ei silti tunnu laskevan.

Se ei tarkoita, että tekisit palautumisen jotenkin väärin.

Sun hermosto tarvii vaan aikaa ja oikeanlaisia viestejä siirtyäkseen tekemisestä lepoon.

Ja siihen sä voit itse vaikuttaa.

Palautuminen ei oo vain sitä, mitä teet viikonloppuna. Eikä sitä kannata "säästää" vaan sinne viikonloppuun.

Se on pieniä hetkiä koko viikon aikana, ympäristöjä joissa vietät aikaa ja tapoja, joilla annat keholle mahdollisuuden laskea kierroksia.

Siksi tänään karusellista löytyy asiaa hermoston palautumisesta työviikon jälkeen:

miksi palautuminen voi joskus tuntua vaikealta, mikä sitä hidastaa ja mitä voit tehdä jo tänään auttaaksesi kehoasi palautumaan.

Ja sitten vielä ehkä tärkein muistutus:

Sun ei tarvii ansaita lepoa olemalla ensin tarpeeksi tehokas.

Palautuminen ei oo palkinto työviikosta.
Se on osa työhyvinvointia. 🌿

15/08/2026

Istun ilta-auringossa mökin terassilla ja haaveilen (taas) uudesta kodista. 🤭🤭

Mikä tän sai aikaan?

Noh, mä ostin maalauksen. Eilen.
Kesäkirppikseltä, joka sijaitsi keskellä ei mitään. 😅

Ja se huutaa uutta keittiötä olinpaikakseen.

Ei missään nimessä meidän nykyistä keittiötä, vaan se tarvii ympärilleen jotain ihan muuta.

Ja näin mä ajauduin haaveilemaan uudesta keittiöstä ja sitä myötä uudesta kodista.

Siinä uudessa keittiössä ei olis yläkaappeja ollenkaan. Niiden tilalla olis avohylly, jossa se taulu sais nojata seinään. Mieluusti tollainen upea Zellige laattakin, kun nyt tässä haaveilen.

Sen viereen vois tehdä kauniita asetelmia astioista, kukista/kasveista ja kynttilöitä tai mitä milloinkin mieli tekis.

Tällaista mä täällä vaan haaveilen.
Kesäillassa, ajan kuluksi.

Aurinko lämmittää vielä ja savun tuoksu tulee savupiipusta, kun sauna lämpiää...

Oliskohan mulla jo ensi kesänä se uusi koti ja paikka maalaukselle? 🤔

📸: Alvhem Mäkleri

14/08/2026

Entä, jos sun työtila vaikuttaa siihen, kenestä voi tulla sun työystävä?

Kirjotin eilen työeläkeyhtiö Elon lanseeraamasta Työystävänpäivästä. Se on musta ihana ajatus - mahdollisuus juhlia niitä duunipaikan sankareita, joiden avulla sä jaksat painaa siellä päivästä ja viikosta toiseen.

Sisustussuunnittelijana mä jäin kuitenkin miettimään myös yhtä toista asiaa...

Voiko tila auttaa työystävyyttä syntymään?

Uskon, että voi.

Työympäristö ei vaikuta vain keskittymiseen tai ergonomiaan.

Se vaikuttaa myös siihen, miten me kohdataan toisemme päivän aikana.

Onko yhteinen kahvipiste sellaisessa paikassa, että sinne pysähdytään – vai haetaanko kahvi nopeasti ja palataan saman tien omalle työpisteelle?

Onko työpäivän aikana mahdollisuuksia pienille kohtaamisille ilman, että niitä tarvitsee erikseen sopia kalenteriin?

Ja millainen tunnelma tilassa on? Onko siellä miellyttävä akustiikka, luonnonvaloa, luonnonmateriaaleja ja paikkoja, joissa voi olla hetken ilman jatkuvaa ärsyketulvaa?

Työhyvinvointi rakentuu myös niistä pienistä kohtaamisista, joita ei voi merkitä kalenteriin.
Ohimennen vaihdettu kuuluminen. Yhteinen nauru kopiokoneen äärellä. Ajatus, jonka joku jakaa matkalla palaveriin.

Niitä hetkiä ei ehkä lasketa tehokkuusmittareihin, m***a ne voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miltä työpäivä tuntuu.

Ja mun mielestä just siksi työystävä voi olla yksi työelämän tärkeimmistä voimavaroista. 🌿

Kun suunnitellaan työtiloja, ei suunnitella vain paikkoja työn tekemiselle. Suunnitellaan myös paikkoja kohtaamisille, keskusteluille ja yhteydelle.

Koska silloin työtila ei vain auta meitä tekemään työtä paremmin.

Se auttaa meitä myös tuntemaan itsemme osaksi työyhteisöä.

Lähde: Elo Työeläkeyhtiö Elo
📸: elisa maria interior design

13/08/2026

POV: Et olisi koskaan tavannut yhtä tärkeää ihmistä ilman työpaikkaasi.

Huomenna on työeläkeyhtiö Elon lanseeraama Työystävänpäivä. Miten mahtava ajatus!!

Törmäsin tähän pari viikkoa sitten ja heti tuli mieleen omat (maailman parhaat) työkaverit. 💛

Halusin ehdottomasti juhlistaa tätä päivää, vaikka lomalla oonkin ja samalla ajattelin kertoa siitä sit muillekin. Jotta säkin voit juhlistaa tätä huomenna, eikö niin?

Työhyvinvoinnin tukipilari = työkaverit.

He muistuttaa työelämän parhaista puolista.
Ja tän päivän tarkoitus on juhlistaa kollegoita, kiittää hyvästä yhteistyöstä ja lisätä hyvää fiilistä työpaikoilla ympäri Suomen.

"Suomalainen työelämä on monella mittarilla hyvällä tasolla – ja työystävillä on siinä tärkeä rooli.

Työystävä on arjen voimavara. Hän tekee työpäivistä sujuvampia, hauskempia ja tehokkaampia.

Siksi vietämme tänäkin vuonna Työystävänpäivää 14.8."

-Elo

En voi itse kuvitellakaan työtäni ilman työkavereita.

Heidän kanssaan vietetään suurin osa päivästä ja jaetaan työn lisäksi monet arjen kiemurat - ilot ja surutkin.

Oon ollut mielestäni tosi onnekas ja mulla on paljon ystäviä, jotka ensin oli työkavereita.

Kiitos teille jokaiselle - ootte best!! 🥰❤️😍

Työystävänpäivää voi viettää monella tavalla.
Sen on tarkoitus olla hyvän mielen juhlapäivä, joka kutsuu pysähtymään työkavereiden äärelle.

Elo ehdottaa, että päivää voi viettää esimerkiksi yhteisen aamupalan tai afterworkien merkeissä, koko henkilöstön back to work -tapahtumassa tai jakamalla kiitoksia työystäville somessa.

Mieti miten kiva olis tehdä jotain näistä huomenna töissä. Onnistuisko?

Tägää kommentteihin sun (nykyinen tai entinen) työystävä ja send them some love!!

Lähde: Työeläkeyhtiö Elo
Elo.fi (ei mainos, eikä yhteistyö)

📸: Pinterest

11/08/2026

Miltä hyvä työarki näyttää paperilla?

Tehokkaalta?
Tuottavalta?
Kiireiseltä, m***a hallitulta?

Mä haluaisin kääntää tän kysymyksen toisinpäin:

Miltä hyvä työarki tuntuu ihmisestä, joka sitä elää?

Ehkä siltä, että pystyt keskittymään ilman jatkuvaa säätämistä ja keskeytyksiä.

Että muistat välillä hengittää syvään ja pitää tauon ennen kuin oot jo aivan loppu.

Että keho ei oo koko päivää jännittyneenä ja työpäivän jälkeenkin löytyy energiaa elämään työn ulkopuolella.

Että työpäivän päättyessä tunnet tehneesi töitä – et selvinneesi niistä.

Ja ehkä ennen kaikkea siltä, että työ on yksi osa elämääsi, ei asia, joka vie tilaa kaikelta muulta.

Tässä myös ympäristöllä on merkitystä.

Työtilan pitäis tukea keskittymistä ja vähentää turhaa kuormitusta. Tästä muuten kirjoitin just toissa päivänä Wellness Sunday postauksessa – käy lukemassa se, jos et vielä ehtinyt.

Kodin taas pitäis auttaa irrottautumaan työstä ja palautumaan.

Siksi hyvä työarki ei synny vain siitä, mitä me tehdään töissä.

Se syntyy myös siitä, millaisessa ympäristössä me työskennellään ja millainen tila me annetaan palautumiselle.

Hyvän työarjen mittari ei siis oo se, kuinka paljon sait aikaan.

Vaan se, kuinka paljon susta jäi jäljelle työpäivän jälkeen. 🌿

09/08/2026

Vietät sun työtilassa 8h päivässä. Ajattele!

Silti liian harvoin me pysähdytään miettimään, miten se tila vaikuttaa siihen, miltä työpäivä tuntuu. Tai miltä sen jälkeen tuntuu.

Onko siellä helppo keskittyä?
Saako keho vaihtaa asentoa?
Pääseekö luonnonvalo sisään?
Näkyykö ikkunasta jotain muuta kuin naapuritalon seinä?
Onko ympärillä jatkuvasti ääniä ja keskeytyksiä?

Vai tuntuuko siellä hyvältä olla?

Työtila ei oo vain paikka, jossa työ tehdään.
Se on osa työhyvinvointia.

Biofiilisessa suunnittelussa ei oo kyse siitä, että työpisteelle tuodaan yksi viherkasvi ja homma on sillä selvä.

Kyse on siitä, miten tila voisi tukea ihmisen luonnollista toimintaa: vireyttä, keskittymistä, palautumista, liikkumista ja yhteyttä ympäristöön.

Ja siksi musta on tärkeää puhua työtilasta osana työhyvinvointia.

Koska työpäivästä ei tee kevyempää se, että työpöydällä on kaunis esine, jos istut sen kahdeksan tuntia huonossa valossa, melussa ja ilman mahdollisuutta irrottaa katsetta näytöstä.

Työpäivään kuuluu väistämättä kuormitusta. Työympäristön ei kuitenkaan kuulu lisätä sitä.

Tällä viikolla ollaan puhuttu siitä, että ihanakaan työ ei aina tarkoita, ettei se väsyttäisi. Ja että työhyvinvointi ei ala vasta silloin, kun suljet läppärin.

Tänään mennään vielä yhtä askelta pidemmälle:

Millainen ympäristö auttaa sua tekemään sun työn hyvin – ja samalla jaksamaan, töissä ja sen jälkeen? 🌿

Mieti tänään hetki sun omaa työtilaa uusin silmin.
Mitä muuttaisit, jos suunnittelisit sen ensin sun keholle ja vasta sitten sun tietokoneelle?

08/08/2026

Mä en tiiä, tapahtuuko muille tätä, mut joskus joku sisustuksen aikakausi alkaa yhtäkkiä näyttää aivan erityisen hyvältä.

Mulle se on tällä hetkellä 70-luku.

Puupaneloidut katot, lämpimät ruskeat, oliivinvihreä, terrakotta (värinä ja materiaalina), korkki, keramiikka, isot kasvit ja pehmeät muodot.

Nää kaikki huutaa mun nimee tällä hetkellä!

Mut mitä enemmän katon näitä sisustuksia, sitä vahvempi on se ajatus, et ne ei viehätä mua siksi, et ne on retroja.

Oon nimittäin huomannut, et niissä on yllättävän paljon samoja elementtejä, joita biofiilisessa suunnittelussa pidetään hyvinvointia tukevina.

Luonnonmateriaaleja.
Luonnon värejä.
Orgaanisia muotoja.
Erilaisia tekstuureja.
Kasveja.
Luonnonvaloa.
Yhteyttä ulkotilaan.

Ja ehkä kaikkein tärkeimpänä: aistittavuutta.

70-luvun koti ei ollu vain katsomista varten.
Se oli ehdottomasti ensin paikka, jossa sai olla, tunnustella, kuulostella ja nauttia.

Ehkä just siksi se tuntuu nyt niin kiinnostavalta - aikana, jolloin moni koti on muuttunut hyvin pelkistetyksi, siloitelluksi ja visuaalisesti hiljaiseksi.

En silti todellakaan haluaisi asua missään 70-luku museossa. Ne keittiöt... No, thanks.

Haluan poimia sieltä sen, mikä tuntuu edelleen hyvältä.

Vähemmän täydellisyyttä. Enemmän materiaaleja.

Vähemmän kliinisyyttä. Enemmän elämää.

Tätä kaipaan omaan kotiin just nyt enemmän.

Ja ehkä just tästä syystä oon viime aikoina katsellut 70-luvun koteja vähän eri silmin. 🌿

Tykkäätkö sä 70-luvusta, ehkä 50-luvun mid-century modern lookista vai onko moderni nykypäivä sua varten?

📸: Pinterest

Osoite

Espoo

Puhelin

+358401703023

Nettisivu

http://www.elisamariainteriordesign.com/

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Elisa maria interior design NY :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Oma Yritys listan huipulle Sisustuspalvelu Espoo :ssa?